Harmaa Katto, munkkeja ja haravahommia

---

Muutama viikko sitten se tapahtui. Talomme uusi katto valmistui. Vanha ruskea kulahtanut peltikatto vaihtui kauniiseen harmaaseen muutamissa hassuissa päivissä ammattimiesten ollessa asialla. Tässä alkuvuodesta myös rantasaunan, sekä aitan sammaltuneet katot kokivat saman muodonmuutoksen. Kaikki rakennukset näyttää silmään ihanan freeseiltä. Keikkuen tuleva kevät on innostanut raikastamaan myös pihamaata, kaikenlaista pientä pikku askaretta riittää ja siinä samalla pihakalusteetkin ovat löytäneet paikkansa.

Tästä biisi soimaan.

Sisätiloissa ollaan otettu varaslähtö vappuun jo viime viikolla ja paisteltiin munkkeja. Topias vaivaamassa taikinaa, koska leipominen liittyi kotitalouden tehtävään. Tällä kertaa leipomisläksyn teemana oli jokin juhlapyhän herkku, joten lähestyvä vappu mielessä mietittiin luonnollisesti heti kuumia rinkelimunkkeja. Niitä pitäisikin tässä pian väsätä uudemman kerran, vaikka tuntuu, että edellisetkin munkit ovat jossain vatsan perukoilla edelleen. Hahha.

Ulkona otimme pation puulaatoitukset irti ja harjasimme roskat niiden alta suojakankaan päältä ja asettelimme sitten puulaatat takaisin paikoilleen.

Kassu on levitellyt kevätlannoitetta pusikoiden juurille anopin apurina.

Välillä rahkaa välipalaksi ja taas mentiin.

Tässä keittiön lattialla odottelen viimeisiä pizzoja uunista pois, että päästään syömään koko perhe. Anoppi sanoi, että tuosta pitäisi ottaa kuva ja päätin räpsäistä. Eihän tämä tietysti itse puhelimen kameralla otettuna kerro sitä oikeaa tilannetta ja fiilistä, mutta aika usein tuossa makaan ja odotan jotain uunista ulos. Onko jollain muulla tapana maata keittiön lattialla vai olenko ainoa?

Pihalla tapahtuu muutakin kuin haravalla rapsuttelua. Raparperin puskevat ylös maasta. Ah. Voin jo melkein maistaa suussani kevään ensimmäisen raparperipiirakan. Nam. Ja vähän rupesi tekemään mieli kotimaisia tuoreita makeita mansikoitakin. Ja jotain kuplivaa juomaa auringon paisteessa.

Kesken pihahommien jätkien keskittyminen taas herpaantui ja lyötiin ihan leikiksi. Rantamme oli jo kertaalleen sulanut jäistä, mutta myräkkä toi selältä vielä jäälauttoja rantaan. Mitäs sitä sitten muutakaan kuin kokeilemaan, että kuinka kauan jäälauttoja pitkin voi hyppiä tippumatta järveen. Vuorotellen pojat tekivät hyppelykierroksen ja tätä tehtiin niin kauan kunnes jompikumpi häviää eikä pääse enää takaisin rannalle. Huom. En kannusta ketään tekemään samaa. Omat pojat on jo sen verran isoja, meidän ranta matala ja kodin lämmin suihku heti vieressä.

 Kassun kotitalouden läksynä valmistui rahkapiirakkaa. Huhhuh miten housut alkaa kiristää, kun vain ajattelenkin näiden kaikkien syötyjen herkkujen määriä. Hiihhhiii.

 Aina, kun pojat pääsivät kuivin jaloin takaisin rantaan kierrokselta, jäälautat vähän hajosivat ja liikkuivat tietysti kauemmas toisistaan. Oli aika jännittävää seurata, että kumpi lopulta tuonne mulasee.

Topiaksella on jääkiekosta omatoimisia harjoituksia, vain sunnuntaisin on vapaata. Tässä ollaan ihmettelemässä Lykynlammen portaita ja törmättiin Topiaksen joukkuetoveriinkin joka sattui samaan aikaan paikalle.

Kaidemies osaa pitää parempaa jöötä ajatellen poikien liikkumista. Heti, kun mies tulee reissuhommista kotiin, tyypit heiluu pihalla. Meitsi koittaa aina kaikki kikkakolmoset, että saan jätkät ylös ja ulos. Hävettää vähän myöntää, mutta joskus luovutan enkä jaksa taistella. Se on niin tyhmää. Pääsee helpommalla, kun ei joka päivä väännä ja sitähän jätkät tietty käyttää hyväkseen, koska ne ihan selvästi näkee milloin mutsi on vähän väsynyt käymään henkistä taistoa. Pitäisi vissiin saada jotain vinkki vitosia miten tämän ikäisiä nuoria oikein motivoidaan. Onko jotain muitakin keinoja kuin ottaa puhelimet ja pelivehkeet veks? Vinkkejä otetaan vastaan.

 Ai niin. Joko unohditte muiden löpinöideni aikana tämän poikien kisan? Topihan se sinne mulasi. Täytyy kyllä sanoa, että tällä viimeisellä kierroksella ei tainnut oikein olla enää mitään mahdollisuuksia selvitä kuivin jaloin rannalle takaisin. Sen verran jäälautat hajoili ja menivät kauemmaksi toisistaan kisan edetessä.

 Vaniljainen rahkapiirakka valmistui tällä ohjeella.Vaihdettiin vaan appelsiini sitruunan tilalle.

 Rinkelimunkit valmistui vanhalla ohjeellani. Tehtiin taikina vaan tuorehiivaan ja taskulämpimään maitoon, kohotettiin kerran ja tehtiin sitten aihiot. En tiiä muusta, mutta lämpimät munkit on hitsin hyviä! Jos olette menossa vappuna metsäretkelle, niin munkit voi lämmitellä nuotiolla uudestaan ja sokeroida vasta sitten paikanpäällä. Me tehtiin niin ystävien kanssa Kolin reissulla aika lailla tasan vuosi takaperin.

Topias lähti aika nopeasti tämän jälkeen sisälle kuumaan suihkuun ja vaihtamaan vaatteita. Hihhhiii. Mutta oli meillä kaikilla hauskaa tämän ohjelmanumeron aikana vaikka huvit tulikin kesken töiden tekemisen.

Haaveilen grillaamisesta ja ulkona pihakalusteiden kunnolla korkkaamisesta ruokailun merkeissä. Sääjumalat saattavat olla eri mieltä näiden haaveiden toteutumisista, tänä aamuna maa oli valkoisena rakeista. Lyhyemmät munkkikahveet ovat onnistuneet kuitenkin.

Miten te aiotta muuten viettää vappua? Teettekö kotona munkkeja? Onko simat pöhisemässä?


Elena


P.S.Vanha peltikatto vilahtaa muuten ainakin tässä vanhassa postauksessa.

Pääsiäinen ja kätkö virtuaalivirpojalle

Kaikista rajoituksista ja suosituksista on tullut uusi normaali. Sitä on oppinut hyväksymään, että tällä tavoin sitä nyt eletään jonkin aikaa, joten meidänkään pääsiäispöydässä ei näkynyt vieraita Helsingistä tai Pirkanmaalta, kuten yleensä. Uudeltamaalta ei tietysti olisi päässyt edes tulemaan, koska sen rajat olivat silloin vielä suljettuina.
Juhlapyhien parhautta on normaalioloissa se, että kotimme on täynnä ihmisiä. Mitä enemmän porukkaa, sitä paremmat pidot. Ja rakastan kattaa silloin aamiaisia tai laittaa ruokaa. Onhan se muulloinkin lemppari ajanvietettäni kotosalla ja tänäkin pääsiäisenä herkuteltiin oman perheen kesken saman pöydän ääressä monta kertaa päivässä.

Tästä biisi soimaan.

Leivoin meille aamiaiselle tuoretta leipää, tein vuohenjuusto-aurasalaatin, paistoin vanhaa hyvää tuttua pekonimunapannua ja väsäsin vielä hedelmärahkaakin. Tuore leipä tai sämpylät aamiaisella on ihan takuuvarma homma. Jos haluaisi säästää aikaa aamulla leivän teossa, voisi taikinan tehdä kylmään veteen edellisenä iltana ja laittaa jääkaappiin. Aamulla sitten vain pyörittelisi taikinan leiviksi, kohottaisi ja paistaisi.

Aion mennä ihan näinä päivinä soutelemaan. Ajattelin vain pestä soutuveneen ensin, ehkä tänään jos aurinko paistelee.

Järjestin meidän teineille perinteisen suklaamunien metsästyksen pääsiäissunnuntaina. Järjestin myös virtuaalisesti videoviestillä virponeelle ystävälle oman suklaamunan metsästyksen. Piilotin suklaisen pupun lähimastoon ja lähetin piilopaikasta koordinaatit, joiden perusteella hän kävi etsimässä palkkansa virpomisesta. Eli otin googlemapsista kuvakaappauksen kartasta ja piirsin siihen ympyrän sille alueelle jolla kätkö oli. Sitten otin muutamia kuvia paikan päältä ja itse piilosta mahdollisia lisävihjeitä varten. Hienosti Sinttu löysi palkkansa, muutama vihje kyllä tarvittiin. Tämä oli jotenkin tosi hauska ajanviete sekä minulle, kun sain seurata myöhemmin miten tätä suklaaherkkua etsittiin, että itse etsijälle. Voisin suositella tällaista ajanvietettä kaikille muutenkin kuin pääsiäisenä. Ilahduttakaa ystävää piilottamalla hänelle jokin mielenkiintoinen herkku tai vaikka kirja mitä hän voisi lukea tai jokin muu esine metsään tai muuhun vastaavaan paikkaan. Sitten vain kartta kätköstä ja lähetätte tarvittaessa tarkempia kuvavihjeitä piilosta. Esine kannattaa tietysti suojata jollain tavoin, itse laitoin vielä varmuuden vuoksi elmukelmua suklaapupun ympärille ettei vain kastu.

Suklaapupun piilo oli tämän teatterirakennelman oikeassa alalalaidassa näkyvässä pienessä kolossa , josta puuttuu pieni pala lautaa niin, että se sieltä hieman kurkisti jos katsoi oikeasta kulmasta.

Teini hautautuneena tuijottelemaan puhelintaan. Onko teillä tuttu näky?

Meillä kotona kaksoset toivoivat, että ensi vuonna munanmetsästyksessä olisi vain isoja suklaamunia, eikä näitä pienempiä lainkaan. Ehkä voisin heillekin jatkossa järjestää samanlaisen metsästyksen kuin virtuaalivirpojalle. Hmmm.

Kaksi tällaista leipää saat tekemällä taikinan vanhan ohjeeni mukaan. Sitten vain puoliksi taikina kohoamisen jälkeen ja pyörittelet kaksi pitkulaa. Saksilla parit viillot pintaan, kohotus liinan alla ja paisto n.20 minuuttia n.200 asteisessa uunissa.

Kinderit on kivoja, mutta onhan se totta, että nämä sisältä löytyvät yllätykset alkavat olla meidän teineille turhia. Kassu ehdottikin, että voisin piilotella kinderpatukoita näiden suklaamunien sijaan. Siinä olisi kyllä ideaa seuraavaa pääsiäistä ajatellen.

Tällainen esillelaitto on muuten superhelppo tehdä. Pohjalla on vaniljarahka eli vaahdotettua kermaa ja valmista vaniljarahkaa. Sitten vain päälle erivärisiä hedelmiä. Minulla on tässä papaijaa, ananasta, viinirypäleitä ja tyrnimarjoja.

Jatkossa osaa varmasti eri tavalla arvostaa juhlapyhiä. Sitten, kun voi taas kerääntyä suvun ja ystävien kanssa yhteen. Sivutuotteena voi luoda kuitenkin uusia perinteitä ja keksiä keinoja miten piristää muiden päivää ja saa palkinnoksi itsekin hyvän mielen.

Piiloteltiinko teillä suklaamunia pääsiäisenä? Miten olitte järjestäneet sen? Ja ajattelitteko kokeilla järjestää ystävälle tai sukulaiselle jonkun aarteen kätköön?

Elena