1. Ted Bakerin rusettisandaalit huutelivat minulle -50% alennuksessa. Ei ollut enää jäljellä kuin sirolle 41 jalalleni sopivat yksilöt. Se oli selkeästi meant to be ja pure love heti. Nämä jalassa olenkin kulkenut urheasti kuukauden päivät, ihan joka päivä, satoi tai paistoi. Päätin, että pidän sandaaleja niin kauan kuin vain tarkenee ja tänään ei enää pystynyt.

2. Olen tosi huono olemaan ostamatta jos näen jotain mihin ihastun heti. Niin kävi tälle sangalliselle tarjoilulautaselle. Säilyttelen siinä tällä hetkellä vaatelipaston päällä korujani. Olen salaa tavaraonnellinen. Tunnen ilmastoahdistusta tai ostoahdistusta nykyään, kun hankin jotain uutta tai joudun laittamaan pilaantunutta ruokaa pois, puhumattakaan jos heitän muovia tavalliseen roskikseen, vaikka yritän kovasti kierrättää kotonakin. Ennen tällaista ongelmaa ei ollut, mutta näinä päivinä kuluttaminen ja kierrättäminen saattaa saada minut voimaan hieman pahoin. Siitä se paha fiilis varmaan tuleekin, kun yrittää olla parempi versio itsestään, koittaa auttaa omilla teoillaan maailman tilaa, mutta onkin sitten vain heikkoa ihmislihaa kassalla tai väsyneenä kotona. Kai sitä voisi olla hieman armollisempi itselleen, koska muutos ja uusien tottumuksien omaksuminen vie aikaa ja ehkä kaikki pienetkin tehdyt teot ovat tärkeitä. Jos tekee edes vähän oikein, on siinä jo alku.

3. Joka elokuu Joensuuhun rantautuu Kansainväliset suurmarkkinat. Tänä vuonna ei tehty perheen tai poikien kanssa sellaista perinteistä - syödään liikaa ja maistetaan vähän kaikkea - kierrosta. Kävimme Kassun kanssa fiksusti maistamassa herkullista pizzaa, hankittiin uunituoreita prezeleitä ja ostettiin iso kasa churroja valkosuklaadipillä. Toisena päivänä treffattiin markkinoilla työporukalla, kierreltiin ja evästettiin burritoja, lopuksi istahdettiin satamassa ravintolalaivaan nauttimaan viinistä ja oliiveista.

4. Nämä kaverit olen hankkinut jo toukokuussa H&B Homesta, kun ystäväni olivat meillä viettämässä viikonloppua. Vasemmanpuoleinen Uashmaman kassi on oikeasti pyykkipussukka, mutta laitoin siihen kotona paperikassista kaikki lankani ja se on nyt niiden uusi toimiva koti. Olin jo pitkään etsinyt jotain sopivaa koria tai vastaavaa langoilleni, kun sellaista ei ollut olemassa. Tämä koko neulomisharrastus on sen verran uusi, että kaiken maailman puikkojakin pitää tämän tästä hankkia, kun aloittaa jonkun uuden työn, eikä vielä omista joka sortin tarvittavia vehkeitä. Tuohon oikeanpuoleiseen koriin sujautin peikonlehden.

4. Meikkivarastoni ovat näyttäneet samalta jo monta vuotta. Sillä saralla ei ole sinäänsä oikein mitään kerrottavaa. Yritän pitää kosmetiikan mahdollisimman minimissä ja se on onnistunut todella hyvin kolmisen vuotta. Meikkipussistani löytyy vain kaksi eri sävyistä Lórealin true match mineraalipuuteria, Cliniquen ripsiväri, kaksi mustaa eyelineria joista toinen on kynä ja toinen nestemäinen, Laveran ruskea ja vaalea mineraaliluomiväri, Lumenen valopisarat ja La Roche-Posayn huulirasva. Näillä saan tehtyä kaiken tarpeellisen. Arjessa mennään suhteellisen luonnollisella meikillä ja juhlaan enemmän tummaa ja rajauksia.

5. Tästä Beanitistä on tullut nopeasti ihan suosikkini kaikista vegevaihtoehdoista. Vitsit miten hyvää rapeaksi paistettuna. Wokkaan tosi usein itselleni kasviksia ja siihen kylkeen jotain protskua ja tämä on kertakaikkisesti vienyt sydämeni maullaan ja koostumuksellaan. Oikeasti hyvää! Viimeksi heitin mausteeksi vain vähän soijaa ja tuoretta inkivääriä + ne kasvikset ja tuli superia. Menee myös loistavasti tacojen ja tortillojen täytteenä. Olen ostanut ja syönyt vasta kolme pakettia, joten ruokakokeilut näiden saralla todellakin jatkuvat!
6. Minusta on tämän vuoden aikana kuoriutunut korvakorujen käyttäjä. Ennen en osannut käyttää moisia lainkaan tai muutenkaan koruja, ne ovat tuntuneet aina kovin vierailta, mutta asiaan on tullut vanhemmiten jotain muutosta. Kasvatin naurettavan kolmen parin korvakoruvalikoimaani kahdella puukoruparilla, joista suosikikseni on jääneet nämä. Aivan ihanat, eivät paina mitään ja näyttävät tosi kivoilta korvissa.
7. Vuosikausia suosikkikarkkipussini on ollut Bonbonin kaatissäkki. Nyt on kuitenkin löytynyt kova haastaja, enkä tiedä onko paluuta entiseen enää olemassa. Tämän hetken ehdoton lempparipussi on kirpeä tvmix, jonka pussikin on just sopivan pieni herkutteluun. Kuvassa pussin paras namu.

8. Olen aloittanut taas neulomaan. Yritin jatkaa kevättalvella kesken jäänyttä palmikkoneuletakkia, mutta hitsit siitä ei vain tullut mitään. Miten vaikeaa on palata puolen vuoden tauon jälkeen tekemään jotain, mistä ei enää muistakaan mitään. Ohjeesta pitäisi seuraavaksi neuloa peilikuvana ja voi veljet miten aivoissani tämä ei vain tapahtukaan kuten pitäisi. Purin hammasta ja sadattelin aikani, kunnes päätin jättää kyseisen työn odottamaan vielä hetkeksi ja aloitin neulomaan kaidemiehelle villasukkia. Todellakin tarvitsee niitä pian, koska kelit viilenee ja on ulkotöissä joka päivä, satoi tai paistoi. En vain tiedä mitä näidenkin kanssa tapahtui tänään, koska villasukat on mielestäni jo helppoja ja olen tehnyt niitä jo parikymmentä paria. Eilen sukat edistyivät kuin unelma samalla, kun katselin Netflixistä minisarjaa Epäuskottava. By the way, suosittelen katsomaan jos tykkäätte rikossarjoista. Ja tänään huomasin kokoajan purkavani työtä yhä uudelleen ja uudelleen. Katosi silmukkaa, kavensin kantapäätä vituralleen kertaa kolme. Joskus ei vaan onnistu. Ei yhtään. Ehkä unta kuulaan ja huomenna uudestaan?

9. Kulutin tänä kesänä puhki Superdryn kollarimekon. Löysin tämän keväällä alesta ja sille on ollut niin paljon käyttöä, että en tajua miten olen voinut selvitä aikaisemmin ilman samankaltaista vaatekappaletta. Mekko on just sopivan rento, mutta silti siisti ja mikä parasta, siinä on taskut! Pukeutuminen ei olisi voinut olla koskaan helpompaa. Tämä vain ylle ja sandaalit jalkaan. Korvikset korvaan, jos haluaa vähän huolitellumman lookin. Viileämmällä kelillä farkut tai sukkikset alle. Kävi vielä niin hyvä säkä, että löysin samalta merkiltä kollarimekon hupulla viime viikolla, alennuslapulla varustettuna myös ja se on ihan yhtä mahtava vaate, lämmin päällä ja vähän värikkäämpi puna-valko-sininen. Hassua, että vielä joitakin vuosia sitten en pitänyt koskaan hameita tai mekkoja ja nykyään housujen jalkaan vetäminen tuntuu vähän mälsältä.
10. Kaidemies tuli viime torstaina kotiin ja lähti takaisin tienpäälle taas maanantaina aikaisin aamulla. Vaikka koenkin olevani aika kätevä käsistäni, niin joihinkin juttuihin vaan tarvitsen kaidemiestä. Jotkut jutut saattaa meillä repsotella, koska mies ei ole ollut kotona viikkoihin. Tällä kertaa toyotan etuvalo piti vaihtaa ja jos oikein tarkkaan katsot niin tuo punainen pilkku on se mies vaihtamassa sitä valoa. Olohuoneen pöydällä on maljakossa inkaliljoja, kävin ostamassa kukkakaupasta pusikon jotain mahdollisimman pitkään kestäviä kukkia ja myyjä suositteli näitä. Pärjäävät kuulemma neilikoille, jotka ovat yksiä lemppareitani juuri sen takia, että kestävät maljakossa viikkoja nätteinä. Yhdessä viikossa näille ei ole ainakaan tapahtunut ei yhtään mitään, joten saatan jopa uskoa myyjää.
Muilla kokemusta inkaliljoista, päin mäntyä menevistä neulomistöistä, beanitin härkäpapusuikaleista, ilmastoahdistuksesta tai hyvistä alennuslöydöistä?
Elena