Iltaisin alkaa olla pimeää ja sisällä kotona pitää välillä päivälläkin sytytellä valoja huoneisiin, kun on niin hämärää. Makuuhuoneen ikkunastamme morjestaa punertuneet vaahteranlehdet ja vaikka välillä on ollut lämpimämpiä päiviä, viileämpänä puhalteleva tuuli kertoo syksyn tulevan ja kehottaa kaivelemaan talvisäilöstä villapaitaa, takkia ja unohtamaan sandaalit jalasta.
En kerennyt kunnolla miettimään mitä haluan tehdä viikon kesälomallani heinä-elokuun vaihteessa. Pohdin jonkinlaista roadtripiä kaksosten kanssa Porvooseen, Hankoon tai muuhun kivaan merenrantakaupunkiin, mutta en halunnut lyödä etukäteen mitään suunnitelmaa lukkoon, koska lyhyellä lomalla ahdistaa liika suunnitelmallisuus. Olen enemmänkin sellainen hetken mielijohteesta ja fiilispohjalla toimija. Kun puhelimeeni kilahti viesti Kaisalta, tuntui se taas kerran siltä, että ystäväni osaa lukea ajatuksiani monen sadan kilometrin päästä: "Mitäs meinaatte lomalla? Lähtekää mun ja Vilin kans telttaileen Yyteriin viikonloppuna?" No jeps, todellakin jos jostain löytyy teltta lainaan!
Perjantaina lomani alkoi 11 päivän työputken jälkeen, nukuin nopeat päikkärit, että jaksaisin ajaa Joensuusta Kangasalle, suihkuttelin keittiön rasvakäryt hiuksistani useammalla pesukerralla, jonka jälkeen pakattiin kaksosten kanssa taas kerran makuupussit ja muut härpäkkeet auton takakonttiin ja suunnattiin kohti kesälomareissua. Kaidemiehellekin sattui vapaa viikonloppu töistä joten päästiin viikonloppulomalle koko perheen kokoonpanolla.
Lomamuija!
Mä oon freeeeee, niinku frisbee!
Nukuttiin ensimmäinen yö ystäväni luona ja startattiin aamulla kahdella
autolla kohti Poria ja Yyterin hiekkarantaa. Kaisa otti kaikki pojat
kyytiin ja me saatiin miehen kanssa harvinaista parisuhdeaikaa toisessa autossa kahdestaan.
Nautittiin matkalla ystäväni tekemiä eväsleipiä ja termariin keitettyä
kahvia haisulimukista. Onnea on ystävä joka tekee sulle aamiaiseväät automatkalle <3
Rannalle pakattiin mukaan lukemista, sipsejä ja kylmää juotavaa. Kaisalta löytyi lainaan aurinkorasvaa, en ymmärrä miten niin oleellinen juttu puuttui omalta pakkauslistaltani, sekä pojille erilaisia palloja, joita heittelivät meressä ja rantahiekalla.
Yksi asia mitä arvostan eniten kaidemiehessä on se, että jaksaa aina huomioida lapsia. Hauskuuttaa ja on mukana keksimässä tekemistä, kun on tylsää. Aika usein kaupan kassajonossa on joku tuntematon lapsi jota harmittaa, mutta jostain kumman syystä, kun mies heille ilveilee, alkavatkin hymyilemään ja unohtavat sen jutun mikä heitä kiukutti. Samanlainen olo itselleni tulee miehen seurassa. Se kai parisuhteessa on tärkeintä, vaikka oltaisiin suurin osa ajasta erossa, että toisen kanssa on hyvä olla, ollaan sitten yhdessä tai erikseen.
Moni muukin oli muuten päättänyt viettää helleviikonloppua Yyterissä. Rannalle oli matkalla molempina päivinä iso letka ihmisiä, mutta onneksi tilaa kuitenkin löytyi vaikka olikin hieman tunkua.
Leirintäaluekin oli ihan täpösen täynnä, mutta löydettiin melkein heti sopiva paikka, kun saavuttiin mestoille hyvissä ajoin. Pystytettiin ensin teltat hiki selkää pitkin noroina valuen, vaihdettiin nopeasti uikkareihin ja suunnattiin rannalle.
Pojilla oli paljon omia salaisia kuiskuteltavia juttuja. Yllätyn aina miten hyvin kaksoset ja Vili tulevat toimeen keskenään ja löytävät yhteistä tekemistä, vaikka ikäeroa on kuitenkin aika paljon.
Tässä pojat kaivelevat yhteistuumin kuoppaa, jota kasteltiin ensin merivedellä, ennen kuin Vili haudattiin sinne.
Välillä piti käydä evästämässäkin, että jaksoi taas hillua.
Jauhelihakebakko näyttää ihan jäätelöltä?
Rannalla toimi hyvin napitettava Ralph Laurenin kukkamekko, jonka löysin viisi vuotta sitten alennusmyynneiltä. Kietaisin siihen ryhtiä nahkavyöllä. Turkista viime syksynä ostettu uikkarikin on ollut tosi kovassa käytössä ja Schollin sandaalit jalassa koko kesän. Päähän vielä bandana, aurinkolasit, kivat korvikset ja tukka kiinni huolettomasti hainhampaalla.
Helppo hymyillä, kun omistaa lentävän maton! Hihhii.
Tai jos on kivoja leikkikavereita.
Välillä voi myös halailla puita.
Ja kuopata kaverin jos meno menee liian villiksi.
Toverille kannattaa kovilla helteillä tarjota välillä juotavaa.
Mites toi napa?
Oikeesti Kaisa mitään puuta halaillut, vaan kiinnitteli meille pyykkinarua märkiä rantapyyhkeitä ja uikkareita varten.
Käsi ylös jos jäit katsomaan samaa kuin kaidemies?
Jos toveri väsähtää, niin aina voi päästä kyydissä. Naurettiin niin, että vatsaan koski, kun lähdettiin illalla myöhään minigolffailemasta porukalla ja Vili katsoo poikia ennen kuin lähtee juoksemaan karkuun: "Se, joka koskee muhun ensin, saa ottaa mut reppuselkään." Revettiin ihan täysillä ja mietittiin, että vitsit miten houkutteleva tarjous, kunnes Topi juoksi Vilin kiinni, otti reppuselkään ja kantoi teltoille. Seuraavana päivänä rannalle kävellessämme pohdittiin raskaiden kantamuksien kanssa, että jos tekisi samanlaisen tarjouksen itse nyt, niin juoksisikohan kukaan kiinni. Hahhaha.
Oops, mitäs siellä piirrellään?
Välillä tuli niin hot rannalla, että tein tuulessa lepattelevalla pyyhkeellä itselleni ja pojille varjopaikkaa.
Kaidemies lähti joitakin tunteja ennen meitä takaisin reissuduuneihin. Oli ihan mahtava viikonloppu Yyterissä, koko loma starttasi ihan sellaisella tunteella, kuin olisi ulkomailla. Niin lämmintä, rentoa ja kivaa olemista. Teltassakin oli super nukkua, yölläkin oli niin kuuma, ettei tarvinnut makuupussia, pelkkä lakana riitti peitoksi.
Kävikö joku teistä Yyterissä kesällä?
Elena
