Toissa viikon sunnuntai jäi erityisesti mieleeni. Se täyttää kevyesti vaatimukset erilaiselle kivalle tekemiselle. Ja mikä naurettavinta, helppo toteuttaa! Muu perhe ei ihan aluksi vakuuttunut, kun ehdotin, että fillaroisimme Sinkkolan kotieläinpihalle. Polkaistiin kuitenkin matkaan ja reissusta tuli jotenkin todella rento. Sellainen, voisiko sitä parempaa tekemistä oikein keksiäkään kivana aurinkoisena päivänä.
Ensinnäkin polkupyöräily on vaan niin kivaa. Kävellen ei pääse lyhyessä ajassa oikein kovin kauas, mutta pyöräillen taas matkaa nopeastikin paikasta toiseen ja on älyttömän hauska tehdä tutkimusretkiä eri kaupunginosiin.
Mitenkäs tämä possu possunen? Olin ihan innoissani näistä mutaisista elukoista. Olen vissiin edellisen kerran nähnyt sikoja näin läheltä Pohjanmaalla sukulaisten maatilalla pienenä saparopäänä.
Mietin ensin, että onko meidän pojat vähän vanhoja käymään tällaisessa paikassa... mutta lopulta oli melkein cool tuijotella sikoja karsinassa.
Kaikki eläimet eivät olleet vielä tulleet eläintarhaan tuolloin, mutta viime sunnuntaina Sinkkolassa oli viralliset avajaiset, joten loputkin eläimet lienevät jo paikalla. Paikalla toimii kahvio ja eläinpihalle ei ole lainkaan sisäänpääsymaksua.
Näitä kuvia itseasiassa näittekin jo, kun pyysin Topiasta nappaamaan äkkiä pari kuvaa minusta ennen matkan jatkumista. Että on muuten mielenkiintoiset kengänkärjet tässä, kun niitä pitää noin tuijotella, hahaha.
Jo menomatkalla Noljakassa pyöräillessämme silmiini pisti lintutornin kyltti ja sovimmekin, että paluumatkalla kävisimme sielläkin tutustumassa samalla.
Topiaksen mielestä oli alkuun tylsää, koska olivat juuri käyneet koulun kanssa tuolla.
Topiaksen mielestä oli alkuun tylsää, koska olivat juuri käyneet koulun kanssa tuolla.
Pitkospuita on ihana kävellä. Riisuin kengät koko lintutorniretken ajaksi, koska tuntui hassulta kuunnella hiljaisessa metsässä korkojen kopinaa. Lintujen viserrys sopi korville paljon paremmin ja itseasiassa paljain varpain kävelyä ei ihan heti voita mikään!
Lintujen bongaus sujui oikein mallikkaasti, nähtiin ainakin kaksi joutsenta ja sata miljoonaa lokkia kirkumassa.
Kotimatkalla käytiin vielä jäätelöillä. Kaksilahkeiset ottivat kaikki jättistuutit ja meitsi oman ikisuosikki puikkojäden Soleron, nam! Oltiin kyllä niin ansaittu nuo!
Täytyy kyllä sanoa, että oli korkea aika tutustua lähemmin Noljakan luonnonsuojelualueeseen! Ihan huisin kauniita maisemia, kivoja kulkureittejä ja lintutornille mentäessä kiviaitojen kohdilla tuli fiilis, että olisi siirtynyt keskiajalle, niin mykistävän kaunista!
Lintutorni on valittu muuten vuonna 2002 Suomen parhaaksi lintutorniksi* ja ymmärrän hyvin miksi.
* Lähde Wikipedia. Lue lisää Noljakasta klikkaamalla tätä.
Aikaisemmat erilaista kivaa postaukset löydät klikkaamalla näitä:
Tammikuun erilaista kivaa
Helmikuun erilaista kivaa
Maaliskuun erilaista kivaa
Huhtikuun erilaista kivaa
Oletteko te käyneet Sinkkolan kotieläinpihalla tai tuolla Noljakan lintutornilla?
Elena