Joensuussa ulkoilemassa perheen kanssa.
Olen ollut enemmän kuin tyytyväinen alennuksesta löytämääni Didriksonsin "sadetakkiin".
Siitä on tullut luottotakkini kovilla pakkasilla töihin polkupyöräillessäkin?
Olen vain heittänyt alle urheilukerraston ja hupparin, sillä tavalla painattanut menemään lähes koko tammikuun. Vanhemmiten itselle on tärkeää, että rännästä, lumesta ja vedestä huolimatta pysyy kuivana ja tietty sen takin pitää vielä hengittääkin lisäksi.
Pipon hankin tällä viikolla Carlingsista, se on niin kiva, että kotiutin kolmessa eri värissä.
Laskettelupökät ovat olleet pitkään suosikkini malliltaan, ne olivat loppuvuodesta tosi napakat päällä, sain vain vaivoin vetoketjun kiinni,
mutta olen varmaan huomaamattani laihtunut,
koska tänään sujahtivat ongelmatta jalkaan pitkästä aikaa niitä kokeiltuani.
Sormikkaita katoilee joka paikkaan tänä talvena ja niitä on tullut ostettua enemmän ja vähemmän itselle ja lapsille.
Mihin ihmeeseen ne kaikki hanskat oikein katoavat?
Mietin välillä, että onko jossain rinnakkaismaailma jossa ihmiset pukeutuvat kadonneisiin sukkiin, hanskoihin ja vaatteisiin, sellainen eriparimaailma.
Sydämellä, Elena