STYLENA: 31012015

Joensuussa ulkoilemassa perheen kanssa.

 Olen ollut enemmän kuin tyytyväinen alennuksesta löytämääni Didriksonsin "sadetakkiin". 

Siitä on tullut luottotakkini kovilla pakkasilla töihin polkupyöräillessäkin?

 Olen vain heittänyt alle urheilukerraston ja hupparin, sillä tavalla painattanut menemään lähes koko tammikuun. Vanhemmiten itselle on tärkeää, että rännästä, lumesta ja vedestä huolimatta pysyy kuivana ja tietty sen takin pitää vielä hengittääkin lisäksi.

Pipon hankin tällä viikolla Carlingsista, se on niin kiva, että kotiutin kolmessa eri värissä.

Laskettelupökät ovat olleet pitkään suosikkini malliltaan, ne olivat loppuvuodesta tosi napakat päällä, sain vain vaivoin vetoketjun kiinni, 

mutta olen varmaan huomaamattani laihtunut, 

koska tänään sujahtivat ongelmatta jalkaan pitkästä aikaa niitä kokeiltuani.

Sormikkaita katoilee joka paikkaan tänä talvena ja niitä on tullut ostettua enemmän ja vähemmän itselle ja lapsille. 

Mihin ihmeeseen ne kaikki hanskat oikein katoavat? 

Mietin välillä, että onko jossain rinnakkaismaailma jossa ihmiset pukeutuvat kadonneisiin sukkiin, hanskoihin ja vaatteisiin, sellainen eriparimaailma.

Sydämellä, Elena

HAIRYTALE: Argan oil treatment By Klippoteket

Yritän ostaa kaiken mahdollisen alennettuun hintaan: 

vaatteet, kengät, huonekalut, matot, astiat, kosmetiikan,

siis jos vain on mahdollista. 

Tietysti monia juttuja joutuu ostamaan täydellä hinnalla, 

mutta olen aika tarkan "markan" vartija ostelemisen suhteen.

Tuntuu hullulta, että jostain tuotteesta voidaan antaa 70% alennusta, siinä on tavaralla katetta.

Kuitenkin, taas kerran alennuslaareja kaivellessani silmäni osuivat näihin Klippoteketin tuotteisiin, 

isolla oleva argan oil teksti herätti heti mielenkiintoni. 

Minulle on tullut kumma fiksaatio tästä arganista jos olette huomanneet.

Nyt tarkkana! Siis en tiedä onko se kaikki nämä tuotteet yhdessä vai kallistunko tuon syvävaikuttavan hoidon puoleen, mutta nämä ovat tähän mennessä kyllä parhaiten hiustenhoitotuotteisiin käytetyt sentit!

No ensinnäkin tuoksu on ihana, mutta hiukset sitäkin ihanammat, siis oikein kosteutetut ja kummallisen pöyhkeät tyvestä asti, vaikka syvähoitoa laitettiin ihan päänahkaan asti.

Olin jo Sokkarilla hamstraamassa lisää syvähoitoa, mutta hylly ammotti tyhjyyttään!

Mietinkin, että onko muutkin huomanneet miten hyvä tuote on!

Olettekos te kokeilleet?

Sydämellä, Elena

FACE A BOOK: Hiljaisuuden lapset by Torey Hayden

Oletteko kuulleet Torey Haydenista?

No, en minäkään ollut.

"Torey Hayden on koskettavista selviytymistarinoistaan tunnettu terapeutti, erityisopettaja ja kirjailija.

 Hänen lapsia ja lapsipsykologiaa käsitteleviä kirjoja on käännetty lukuisille kielille. 

Hänen myötätunnolla, herkkyydellä ja huumorilla laadittu tositarinansa hiljaisuuden lapsista muistuttaa meitä ihmismielen voimasta."

 

Olen lukenut viime viikkojen aikana paljon sellaisia kirjoja joissa tutustutaan, rakastutaan, tulee pieni välikonflikti, mutta lopulta pariskunta saa toisensa murhaajista ja vainoajista huolimatta. Sellaisia kirjoja, jotka avatessa tietää jo, että kaikki tulee päättymään lopulta hyvin. Joskus kaipaan juuri näitä kirjoja, samalla tavalla kuin romanttisia komedioita. Nauroin yhden kirjan kanssa monta tuntia, koska päähenkilöiden kemiat ja heidän keskinäinen sananvaihelu oli niin järjettömän humoristista ja kutkuttavaa.

Mutta, luettuani neljä lähes samanlaista kirjaa, joissa juonet ja päähenkilöt lopulta alkoivat hieman sekoittua toisiinsa, olin jo kyllästynyt. Jotain muuta luettavaa kiitos ja silloin silmäni osuivat joulupukin tuomiin kolmeen kirjaan.

Keinussa heiluvat kolme lasta pokkarin kannessa vakuuttivat minut ja aloitin lukemaan, enkä voinut lopettaa... valvoin myöhään yöhön, enkä senkään jälkeen saanut unta. Seuraavana aamunakin mietin vielä kirjan henkilöitä, jotka olivat oikeasti olemassa. Haydenin kolme uran hankalinta ja koettelevinta potilasta.

Jäin koukkuun älyttömän hyvään kerrontaan, havaintoihin, ihmismieliin ja  ihmiskohtaloihin.

Kädessäni on jo seuraava kirja, kiitos rakas Joulupukki.

Olenko ainoa jolle tämä kirjailija on ihan uusinta uutta?

Sydämellä, Elena

Power or powerless?

Miksi puhutaan arjen harmaudesta?

Harmaakin voi olla kaunista, riippuu miten tarkastelee asioita.

Tästä biisi soimaan.

 

 Olen saanut ihan pienimuotoisesti otettua itseäni niskasta kiinni ja lopettanut pelkän lököttelemisen.

Eilen hinkkasin keittiön avohyllyjä kolme tuntia ja 

tänään olen järjestellyt minun ja kaidemiehen vaatelipastoja. 

Ne olivat vielä helppoa kauraa, mutta en edes uskalla käydä kaksosten lipastojen kimppuun. [Kuva 16] 

Oikeastaan en tiedä onko siinä mitään järkeäkään ennen kuin pääsen Ikeaan ostamaan molemmille toiset lipastot. Vaatteet eivät vain mitenkään mahdu tuonne lipastoihin ja siksi epäjärjestys onkin aika nopeasti taattu ja vaatteet vain pursuavat ulos laatikoista. Huoh. Molempien lasten vaatteet kyllä putoavat päältäkin ihan siihen missä ne riisutaan vaikka vieressä olisi pyykkikori tyhjillään ja seinässä naulakot, joihin vielä käytössä olevat vaatteet voisi helposti ripustaa. Tupla huoh.

Löytyykö teidänkin lattialta likaisia sukkia, kalsareita ja paitoja?

Sydämellä, Elena

Play it on repeat

Kävelyllä hymyilyttää patsaalle neulotut säärystimet,

polkupyöräillessä pakkasen koristelemat puiden oksat.

 Tästä biisi soimaan.

Kaidemies piti tänään pojille siivouspäivän, 

olen näemmä pitänyt vapaata blogihommien lisäksi myös kotihommista, 

kun kaksilahkeiset ihan sanomatta tarttuivat toimeen.

Odotan ihan kohta ryhdistyväni, mutta tämä iisimmin ottaminen voisi kyllä helposti tulla tavaksi.

Vaatii ihan järjetöntä itsehillintää olla koskematta tiskeihin, lattialla lojuviin vaatteisiin tai ihan mihin vain sekasortoon heti sen nähdessäni, tykkäisin kaikkien paikkojen olevan aina lähes tiptop.

Joskus harmaita hiuksia aiheuttaa ihan vain väärässä asennossa oleva matto, hassua.

Ei, ei ollenkaan hassua, vaan omalle mielenterveydelle hitusen rankkaa.

Vuosien mittaan olen opetellut sietämään hienoista epärjärjestystä ja tuskin voin koskaan vaatia muilta sellaista siisteyttä, jota itse rakastan. Oma siistini tarkoittaa varmaan sellaista sisustuslehtikamaa, tiedättekö mitä tarkoitan? Eikä sellaisen siisteyden keskellä voi tehdä mitään, koskea mihinkään tai ollenkaan elää.

Ystäväni Marjut on sanonut monta kertaa, 

että olen kuin Frendien Monica ja se kuvaus osunee aika hyvin paikoilleen.

Muita Monicoita siellä joilla on vaikea elää kaaoksen keskellä?

Sydämellä, Elena