torstai 30. toukokuuta 2013

Miten sydämet toimii?


Kaksoset ovat vielä kotona kolme päivää,
sitten poissa kolme viikkoa.
En tiedä tarvinneeko erikseen mainita,
kuinka kova ikävä näitä tirniäisiä tulee.

Nuoremman pojan unelma täyttyi tänään hammasharjan muodossa kevätjuhlien jälkeen.
Aikoo kuulemma nukkua sen kanssa?

Minä aion nukkua kaidemiehen kanssa,
unelman täyttyminen sekin.

keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Rannalla vihreän joen

 Olemme nauttineet viimeiset päivät kahvivieraista ja takapihatouhuista.
Tänään nukahdin pihakeinuun ja 
huomenna selvinnee kuinka monta itikkaa kerkesi tikkaamaan kroppaani unien ajan.
Nuorempi poika on tuijottanut tiiviisti lintukirjaa ja katsellut kaukoputkella Jokiasemalla tipuja.
Toivon, että elämäni Aku Ankkana helpottaisi räpylöideni osalta,
löydettyäni neliapilan.

Muistan kuinka monta hetkeä olen viettänyt nenä kiinni nurmikossa nelilehtistä apilaa metsästäen.
Olin varma, että niitä ei ole olemassakaan ja siinä se sitten tuijotti minua ruohonkorsien seasta,
kuin olisi odottanut minua siinä aina.
Olen kyllä aika Hannu Hanhi ilman apiloitakin
viereisessä makuuhuoneessa on pari sellaista kultakimpaletta, että!

maanantai 27. toukokuuta 2013

Ihmetellään, kun rauha nyt laskeutuu


 Koulussa kaksosten pulpetit tyhjenevät ja kotiin kulkeutuu loppuun laskettuja kirjoja,
sekä lukuvuoden aikana raapusteltuja taideteoksia.
Olin ihan hämmästynyt vanhemman pojan tekeleistä, 
vaikka olen tiennytkin,
että hän on hyvä piirtämään.

Meillä oli tänään muutenkin askartelupäivä.
Kaksoset piirtelivät syntymäpäiväkutsuja kavereillensa.
Minä keräilin kiviä rannasta ja maalailin niitä huvikseni silkkimattaisella akryylivärillä.

Mitäs pidätte lopputuloksesta?

sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Playing in the sand, holding your hand

Talo hiljenee.
Kaidemies painaa päänsä tyynyyn taas kaukana kotoa,
käly junamatkan jälkeen Helsingissä ja
kaksoset omissa sängyissään.
Minä en malttaisi nukkua.
en halua menettää palastakaan tästä kesästä.